Kvensk nyttårstale

Tieto siitä, ette meän aika maan päälä oon rajalinen, tuopi elämhään vakavuutta. Se tullee tähelistä täyttäät päivät tarkoituksela. Samalla se anttaa mielenrauhan hyväksyät ette jokkut syklit tyhä menevät omhaan tahthiin. Ja se, ette emmä hallitte kaikkea mitä tapahtuu meän ympärillä.

Vuuenajat tulleevat ja menneevät, emmekä niitä saata pysättäät. Met koema ja hyödytämmä.

Talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy, syystalvi. Ja sitte taas talvi.

Bevisstheten om at vår tid på jorda er begrenset bringer livet et alvor, et alvor som gjør det viktig for oss å fylle dagene med mening. Samtidig gir det en ro å måtte akseptere at noen sykluser bare går sin gang. Og at vi ikke styrer alt det som skjer rundt oss.

Årstidene kommer og går, uten at vi kan stoppe det. Vi erfarer og gjør oss nytte av dem.

Vinter, vårvinter, vår, forsommer, sommer,
sensommer, høst, høstvinter. Og så vinter igjen.

Lantalaisena olen häätyny oppia raattaat maan kiertokulkuitten kanssa. Olen periny tietoja ja kokemuksia minun vanhiimilta ja esivanhiimilta. Ja olen joutunu sopeuttamhaan tiiot, niin ette net passaa minun elämhään. Jonaki päivänä mieki hääyn anttaat maan, kokemukseni ja tiion etheenkäsin. Vuono, mettä ja maa oon minula tyhä lainassa, ja mie freistaan anttaat hyvässä kunnossa olevan maapruukin seuraavalle sukupolvele. Mutta mie eppäilen. Saako seuraava sukupolvi kokea kaikki minun tuntemat vuuenajat? Oonko minun tiiosta ja kokemuksesta hyötyä? Onko minun pieni maapruuki elinkelponen?

Som bonde har jeg måttet lære å jobbe på lag med jordas sykluser. Jeg har arvet kunnskap og erfaring fra mine foreldre og forfedre, og jeg har måtte tilpasse kunnskapen til tiden jeg lever i. En dag skal også jeg gi jorda, erfaringer og kunnskap videre. Fjorden, skogen og jordene har jeg bare til låns, og jeg vil prøve å gi et gårdsbruk i god stand til neste generasjon. Men jeg kjenner på en tvil. Vil neste generasjon få oppleve alle de årstidene jeg kjenner, vil min opparbeida kunnskap og erfaring være til nytte? Vil mitt lille gårdsbruk være drivverdig?

Isot konsernit saatethaan osoittaat suurempaa profittia ko paikallinen kalastaja omala sjarkila. Ja puunan viljapellon yli oon helppo pykätä muutturitien. Mie pölkään ette ko ykspuolisesti fokuseerathaan kasvhuun ja profitthiin niin met kulutamma lophuun sitä pohjaa mikä meilä oon tyhä lainassa. Ja sen myötä myös tuhoma oman tiion, kulttuurin ja kielen eesantamista.

Store konsern kan vise til større profitt enn den lokale fiskeren på sin sjark. Og over bondens kornåker er det enkelt å bygge motorvei. Med et ensidig fokus på vekst og profitt er jeg redd for at vi er i ferd med å bruke opp grunnlaget vi skal gi videre. Og med det også ødelegge for vår egen videreføring av kunnskap, kultur og språk.

ensimäinen minkä näen oon miehen hahmo pajassa
hän pyhkii käelänsä kulmitten yli ja kumartuu lyömhään
voimala
vasara osuu, hiki vuotaa
pysähyn ovisuuhun, kaukolämphöön
Seppälä piättää iskua, kattoo minun suunthaan, huutaa
mutta en puhu kieltä, vaikka tunnen kunka se
reppii ja takertuu
hän pyytää minua peremmälle pajhaan
en saata mennä
olen tullu tyhä lainaamhaan vähän lämpöä

det første jeg ser er en silhuett av en mann i en smie
han drar hånda over brynet og krummer seg for å slå et
kraftslag
hammeren treffer, svetten lekker
jeg stopper ved inngangen, i fjernvarmen
Seppälä holder igjen et slag, ser min vei, roper
men jeg snakker ikke språket selv om jeg kjenner at det
river og hekter
han vil ha meg inn i smia
jeg kan ikke gå inn
jeg har bare kommet for å snylte litt varme

Kväänirunoilia M. Seppola Simonsen kirjoittaa tehokkaasti tiion ja kielen siirtämisestä sukupolvesta toisheen. Taitheen läpitte met saatama kokeat ja tunteat semmosta, mihin meilä vailuu sanoja.

Menheenä vuona sain olla myötä ko Kvääniteatteri ja Kväänitaitelijat-liitto lanseerathiin. Taide ja teatteri saattaavat löyttäät ravintoa ja inspiraasuunia vastakäymisissä ja auttaat meitä hoksaamhaan uusia polkuja estheitten ympäri.

Den kvenske poeten M. Seppola Simonsen skriver virkningsfullt om overføring av kunnskap og språk mellom generasjoner. Med sine mangfoldige uttrykk kan kunst dele det vi mangler ord for.

I året som gikk fikk jeg delta på lanseringen av Kventeateret og Kvensk kunstnerforbund. Kunst og teater kan finne næring og inspirasjon i motgang og kan hjelpe oss å finne nye veier rundt hindringer.

Ihmisten voima työtelä positiivisien muutoksien vuoksi oon suuri. Hallitusrakenuksien ja Utøya:n hyökkäyksistä oli tänä vuona jo kymmenen vuotta aikkaa. Nuoret politikkarit, jokka koethiin Utøyan, tullee tääpänä ministeriksi, fylkin-sananjohtaajiksi ja komuunipolitikkariksi. Niilä oon jatkuvasti tahto ja tarvet ottaat osan meän demokratiaista.

Joskus saattaa tuntuat mahottomalta muuttaat meän samfynnin struktuuriita. Net oon ko luonnonlajit. Mutta net oon ihmisen tekkeemiä. Met tarvittemma ihmisiä, jokka uskoovat muutoksen mahollisuutheen ja työtelevät sen etheen.

Menneskets kraft til å arbeide for positive endringer er stor. I sommer var det ti år siden angrepet på Regjeringskvartalet og Utøya. I dag blir unge politikere, som opplevde Utøya, ministere, fylkesordførere og kommunepolitikere. De har fortsatt vilje og behov for å engasjere seg i demokratiet vårt.

Av og til kan det virke umulig å endre strukturer i samfunnet vårt. De er som naturlover. Men de er menneskeskapte. Vi behøver mennesker som tror på muligheten for endring og som jobber for den.

Met kväänit kuulemma ushein ette meitä oon liian vähäsen ja ettemä ole nokko tärkkeitä. Tämä käytethään syynä, miksi met emmä saa osallistua meän tulevaisuutheen koskevhiin päätökshiin. Ja ette ydinaloitten ulkopuolela asuvat lapset eivät saa kväänin kielen koulutusta. Kaikila lapsila tullee olla oikeus oppia ommaa kieltä. Ja jokasen häättyy saaha vaikuttaat omhaan elämhään. Ei kukhaan häätyis seisoat ulkopuolela lainaamassa lämpöä. Kväänisamfynnissä valkenee ja lämpenee.

Kvääninuoret palkithiin tänä vuonna Kieliraatin Kväänin kielipalkinnolla monivuotisesta kväänin kielen käytöstä SOMEssa ja nuoritten miljöössä.

Kväänipääkaupunki Vesisaari sai syksynä meän uuen museumin. Ruijan kväänimuseumin työ oon ottaa vaaran meän histoorian ja meän muistelukset. Toivon ette se tuopi enempää fokusta meän kultturimuisthoin.

Hortenissa mie sain olla myötä ko uusi kvääniyhistys perustethiin. Siellä komuunin varapuhheenjohtaja antoi tähelisen muistutuksen: käytä vapaaehtoistyötä iloa tuottavhiin asshiin.

Omila tavoila Reidun Mellem ja Arvid Petterson oon työtelheet väsymättä muuttaaksheen kväänitten olosuhtheita. Pitkäaikhaisesta ponnistelusta het oon, tänä vuona, saanheet Kuninkhaan ansiomitalin.

Vi kvener hører ofte at vi er for få, at vi ikke er viktige nok. Det brukes blant annet som begrunnelse for at vi ikke kan få delta i avgjørelser om vår egen fremtid, og at våre barn, som bor utenfor de kvenske kjerneområdene, ikke skal få muligheten til kvenskopplæring. Alle barn må få rett til å lære seg språket sitt. Og alle må få lov å påvirke sine liv. Ingen skal stå på utsiden å snylte på varmen. For det gløder nemlig i det kvenske samfunnet.

Kvenungdommen ble i år tildelt Språkrådets kvenske språkpris for sitt mangeårige arbeid med kvensk i sosiale media og i miljøer for unge.

I kvenhovedstaden Vadsø fikk vi i høst vårt nye museumsbygg. Ruija kvenmuseum skal ta vare på vår kunnskap og formidle våre fortellinger. Jeg håper det vil bidra til et større fokus på kvenske kulturminner.

I Horten fikk jeg delta på åpningen av en ny kvenforening. Varaordføreren der ga oss en viktig påminnelse om å bruke det frivillige arbeidet på ting som gir oss glede.

På hver sin kant har Reidun Mellem og Arvid Petterson arbeidet utrettelig for å endre vilkårene for kvenfolket. For sin langvarige innsats har de i år mottatt Kongens fortjenestemedalje.

Heidi Nilima Monsen oli ylpeä kvääni ja friski hengitys kväänimiljöössä. Heidi tykkäs väkevistä färistä ja hänelä oli suuri syän samfynnin nuoria kohti.

Hänen työssä redaktöörinnä ja journalistinna Ruijan Kaiku-aviisissa hän näytti ette ilmaisunvaphaus oon työkalu jolla saatethaan suojelat ja nostaat framile net joila ei ole ommaa ääntä. Se oli Heidi joka elätti idean kväänitten uuenvuoen puhheesta ja hän produseerasi ensimäiset lähetykset Ruijan Kaijussa.

Menheenävuona Heidi kuoli syöphään vain neljekymmentä kolme vuotta vanha.

Heidi Nilima Monsen var stolt kven og et friskt pust i det kvenske miljøet. Heidi likte sterke farger og hadde et stort hjerte for de unge i samfunnet.

I jobben som redaktør og journalist for den kvenske avisa Ruijan Kaiku demonstrerte hun at ytringsfrihet er et verktøy for å beskytte og løfte frem alle de som ikke har en stemme. Det var Heidi som ga liv til ideen om en kvensk nyttårstale og produserte de første sendingene på Ruijan Kaikus sendeflater.

I 2021 døde Heidi av kreft, bare 43 år gammel.

Emmä saata hallita kaikkea, mitä tapahtuu. Olema osa itteämmä suurempaa kiertokulkua. Mutta tässä meilä kaikila oon rooli.

Tämän myötä haluan toivotella teile kaikile oikhein hyvvää uutta vuotta!

Vi kan ikke styre alt som skjer rundt oss. Vi er del av et kretsløp større enn oss selv. Men vi spiller alle en rolle.

Med det vil jeg ønske dere alle et riktig godt nytt år!