Kainulaiset/norjansuomalaiset – Kieli (Utdanningsdirektoratet):
(kainulaiset=kväänit/kväänikansa)
“Norjan esivallat tunnustethiin kainun kielen omaksi kieleksi vuona 2005. Sitä ennen as- siista oli ollu koko paljon debattii. Kieltä ei ollu kirjoitettu melkhein sathaan vuotheen, ja nyt pittää uuđesti laittaat grammatikin, sanakirjoi ja oppineuvoi. Kainu oon likheisesti sukkuu meänkielen eli Tornionväylän varren suomen kans, ja se oon sukkuu kans suomen kielen kans, mutta erottuu kuitenki selvästi näistä ja oon oma kieli. Kainhuun oon vaikuttannu kontakti norjan kielen kans ja siihen oon lainattu melkhein iso joukko norjan sannoi – erinomhaittain modernin elämän ja modernin yhtheiskunnan sannoi.
Kainun kieli oon oikhein uhattu. Se oon enniimitten tyhä vanhempi väki joka puhhuu sitä päivälisesti. Kainu ei siiry ennää vanhiimilta lapsile, mutta nyt näkkyy semmoinen tendensi ette isovanhiimet opettaava kieltä lapsenlapsile. Nuoriso oon uuđesti kiinostunnu kielestä ja saanu mahđolisuuđen oppiit sitä. Norjansuomalaiset ajatelhaan ette heiđän kieli oon suomi, ja se uuđistuuki uussiin immigrantttisukupolviin myötä.
Sen jälkhiin ko suomee oli opetettu valintafaa- kina muutamissa kouluissa, se vuona 1990 alethiin pröövioorningin, ette suomee opetethiin toisena kielenä. Vuona 1997 faakile laitethiin oman oppiplaanan, ja vuosi jälkhiin saathiin koululapset, joila oli kainulainen/ norjansuomalainen tavusta, laissa määrätyn oikkeuđen kainun eli suomen kielen opetuksheen tämän oppiplaanan jälkhiin. Syksylä 2013 594 oppiijaa valitti oppiainheen suomen toisena kielenä, mutta luku oon tullu oikhein paljon alas kouluvuođen 2001–2002 pörästä, ko silloin oppiijoita oli 1073. Vielä oon kainun oppineuvoi tyhä vähän, mutta niitä kyllä olhaan laittamassa lissää.”